Porin ja Raahen kaupungit sopivat vuosi sitten merituulikeskusten ja satamien kehitysyhteistyöstä. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan satamainvestointien ja investointitukien toteutuminen.
“Tämä kumppanuus hyödyttää sekä molempia alueita että laajemmin Suomea. Haluamme varmistaa, että maahan kehittyy merituulialan tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta keskeistä osaamista”, toteavat Raahen kaupungin kehitysjohtaja Pasi Pitkänen sekä Raahen Sataman toimitusjohtaja Seppo Vehkaoja.
Pitkäsen ja Vehkaojan mukaan Merenkurkku jakaa Pohjanlahden luontevasti kahteen markkina-alueeseen, joista Perämeren keskuksena on Raahe ja Selkämeren Pori.
“Molemmat pystyvät palvelemaan muutaman sadan kilometrin säteellä olevia hankkeita. Näin asennuslaivat voivat toimia tehokkaasti, kun ne hakevat komponentteja ja vievät niitä merelle. Satamina emme kilpaile samoista asiakkaista, vaan voimme tukea toinen toisiamme. Satamaparina voimme esimerkiksi tukea toiseen paikkaan rakentuvia projekteja, mikä tuo molempien toimintaan lisää resilienssiä”, Vehkaoja sanoo.
Työnjako kansallinen etu
Merituulivoimaan liittyvät investoinnit ovat suuria, eikä niitä ole järkeä hajauttaa pitkin poikin Pohjanlahtea – kaikille satamille ei tule olemaan riittävästi liiketoimintaa suhteessa vaadittaviin investointeihin. Hankkeisiin kiinni pääseminen helpottuu yhteistyöllä ja toimivalla työnjaolla.
Merituulivoimapuiston rakentamisessa on kaksi isompaa vaihetta eli perustusten tekeminen sekä tuulivoimaloiden pystyttäminen satamassa ja siirtäminen merelle.
“Jos hankkeita on samanaikaisesti useita, hyvinkin varustellusta satamasta voi loppua tila kaikkien eri voimalaosien säilyttämiselle ja kokoonpanolle. Tällöin on hyvä, että meillä on toimiva satamapari, joka mahdollistaa tarvittassa komponenttien siirron paikasta toiseen.”
Raahen edustalla on suunnitteilla viisi isompaa merituulivoimapuistoa, Ruotsin puolella kolme. Pitkäsen mukaan Raahe on näissä hankkeissa likietuisella paikalla.
“Likietuisuus on paikallista murretta, se tarkoittaa että olemme paitsi lähellä myös muutenkin suotuisissa asemissa. Esimerkiksi komponenttitoimituksia ajatellen rautatie vie suoraan satamaan, valtatie 8 ja kantatie 88 leikkaavat Raahessa ja lentoasema on 45 minuutin päässä”, Pitkänen toteaa.
“Raahen kautta on toimitettu 40 prosenttia Suomen maatuulivoimaloista. Meillä on tuulivoimasta paljon osaamista ja satama-aluetta on jo rakennettu tuulivoimaa varten. Tunnemme bisneksen ja sen toimijat tuntevat meidät”, Vehkaoja täydentää.
Investoinnit vauhdissa
Raahen satama on hiljattain päättänyt 21 miljoonan euron investoinnista uuteen laiturialueeseen.
“Olemme rakentaneet uuden kenttäalueen erittäin raskaiden komponenttien käsittelyyn ja varastointiin. Rakenteilla on myös Suomen ensimmäinen jack up -aluksille tarkoitettu laituri”, Vehkaoja kertoo.
Jack-up -alukset kuljettavat poikkeuksellisen raskaita lasteja, joita ei voida laivasta käsin nostaa aluksen ollessa vapaasti kelluvana. Siksi jack-up-laivoissa on tukijalat, jotka merenpohjaa vasten laskettuina toimivat tunkkina. Merenpohjaan tehdään murskepeti, johon alukset pystyvät tukijalkansa laskemaan.
Vastaavanlaisia raskaiden komponenttien käsittelyyn varta vasten suunnitteltuja kenttäalueita on rakennettu hijattain myös Porin Mäntyluodon satamaan. Etupainotteisia investointeja tarvitaan, jotta merituulivoimahankkeisiin päästään kiinni heti kun energiayhtiöt päättävät investoinneistaan.
Raahe ja Pori mahdollistajina
Porin ja Raahen satamapari on hyvässä asemassa kun investoinnit lähevät liikkeelle. Molempien seutukuntien rooli on toimia mahdollistajana ja investoida osaltaan satamien, muun infran ja osaamisen kehittämiseksi.
Valtiolta Pitkänen ja Vehkaoja odottavat erityisesti sääntelyn selkiyttämistä ja merituulihankkeiden kansantaloudellisen potentiaalin hahmottamista ja tunnustamista. Näillä toimenpiteillä on oma vaikutuksensa siihen, että niin voimaloiden rakentajat kuin niiden tuottamaa sähköä tarvitsevat teollisuuslaitokset päättävät investoinneistaan.
“Olemme puhuneet paljon siitä, miten hankkeiden kotimaisuusastetta voitaisiin nostaa. Ensimmäisenä isona asiana on tietysti se, että saamme voimaloiden kokoonpanoa ja huoltoa kotimaisiin satamiin – jos pelikenttä ei ole selkeä, ne voivat pahimmassa tapauksessa lipsahtaa Ruotsiin. Toinen iso asia on se, miten varmistamme voimaloissa tarvittavien komponenttien mahdollisimman suuren kotimaisuusasteen sekä sen, että asennuksessa ja huollossa käytettäisiin kotimaista työtä”, Pitkänen sanoo.
Kansallinen etu korostuu
Siksi satamaparin yhteistyö ulottuu myös vaikuttamiseen, toimivien alihankintaverkostojen luomiseen ja oppilaitosyhteistyöhön. Kansalliset alihankkijat halutaan kytkeä merituulivoiman arvoketjuun ja huoltoon ja kunnossapitoon tarvitaan uudenlaista osaamista, jota voitaisiin opettaa niin Porin kuin Raahen alueen korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
“Merituulivoimaloiden huolto on kymmenien vuosien liiketoimintaa. Puhdas siirtymä tulee riippumatta siitä kuka on Yhdysvaltojen presidenttinä. Meillä on edessämme kymmenien vuosien siirtymä, joka tarjoaa paljon suuria mahdollisuuksia, ja siksi rakennamme nyt valmiuksia näiden mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen. Tällaisissa muutoksissa on hienoa olla mukana”, Pitkänen ja Vehkaoja toteavat.