Porin satamalla on täydellinen sijainti merituulivoimaloiden esiasennus- ja kunnossapitopalveluille, lisäksi pitkäjänteinen investointiohjelma mahdollistaa toimintojen jatkuvan kehittämisen.
“Meillä on pitkä osaaminen raskaasta teollisuudesta ja sen vaatimista merikuljetuksista. Sijaintimme on erinomainen: Porin edustalla ei ole saaristoa ja väylät ovat helppokulkuisia. Meiltä käsin voidaan operoida koko Selkämeren merituuliprojekteja”, Porin Satama Oy:n toimitusjohtaja Vesa Mäkilä sanoo.
Syvien väylien lisäksi myös takamaayhteydet ovat hyvät: rautatiet kulkevat laitureille asti ja valtatie 2 suoraan satama-alueelle. Mäkilä kertoo, miten äskettäin testattiin onnistuneesti raskaiden ja suurten kappaleiden kuljetusreitti Enersensen telakka-alueelta sataman halki Kallonlahden laitureille. Merituulikeskuksen tehokkaan toiminnan kannalta sataman ja sitä ympäröivien varastoalueiden välinen sisäinen logistiikka – välttäen yleisten teiden käyttämistä – on erittäin tärkeää.
Satamaan on 2020-luvun aikana investoitu kymmeniä miljoonia euroja, muun muassa kaksi nykyliikenteen vaatimusten mukaista uutta laituria sekä loppuvuonna 2024 valmistuva RoRo-ramppi taustakenttineen. Rampille voidaan tuoda erittäin raskaita kappaleita eli se pystyy kantavuutensa ja kokonsa puolesta hoitamaan kaikki mahdolliset kuljetukset raskaista sotilasajoneuvoista naselleihin eli tuulivoimaloiden konehuoneisiin.
“Nykyisellä infrastruktuurilla pystymme hoitamaan Hyötytuulen kahden suunnitteilla olevan teholtaan vähintään 15 MW:n offshore-demovoimalan logistiikan. Myöhemmin tuleva suuri merituulipuiston laajennus edellyttääkin kantavuudeltaan aivan uutta luokkaa olevaa laituria ja sen yhteydessä olevaa kenttäaluetta, joista esisuunnittelu on jo pitkälti tehty. Olemme valmiina, kun tuulivoimainvestoinnit lähtevät liikkeelle.”
Tilaa isommallekin keskukselle
Porin satama koostuu kahdesta suuresta satama-alueesta, Mäntyluodosta ja Tahkoluodosta. Merituulikeskus sijaitsee Mäntyluodossa, ja voimaloiden tuottama sähkö tuodaan valtakunnan verkkoon Tahkoluodon kautta. Tahkoluotoon keskittyisivät myös merituulella tuotettua sähköä hyödyntävät mahdolliset uudet teolliset toimijat. On ilman muuta eduksi, jos vähintään osa tuotettavasta sähköstä voidaan käyttää heti rannan tuntumassa.
“Satama-alue on iso ja sitä on tilaa laajentaa, lisäksi kaavat mahdollistavat monipuolisen teollisen kehittämisen. Sijaintimme on tältäkin osin otollinen. Kaikki merituulikeskuksen logistiikan tarvitsemat keskeiset toiminnot saadaan sujuvasti Mäntyluotoon: komponenttien kuljetus, välivarastonti, kokoonpano sekä lopulta esiasennettujen voimalanosien kuljetus merelle tuulipuistoihin.”
Merituulikeskuksen laitureilta edellytetään poikkeuksellisen suurta kantavuutta: niiltä nostetaan esimerkiksi turbiineja asennusaluksiin. Porin satama on saanut paljon arvokasta tietoa merituulivoimakeskittymiä rakentaneilta kumppanisatamiltaan Tanskassa ja Hollannissa. Esimerkiksi kenttiä, joissa käsitellään satojen tonnien painoisia komponentteja ei kannata välttämättä asvaltoida, koska silloin mahdollisten painumien oikaisu on vaikeampaa kuin sorakenttien.
Porin sataman merituuliosaaminen on kehittynyt myös alueella jo toimivan maailman ensimmäisen jäätyvän meren tuulipuiston ansiosta.
“Se on meille suuri etu. Meille on kertynyt osaamista ja tietotaitoa kaikkein haastavimmissa olosuhteissa toimimisesta.”
Jatkuvaa parantamista
Merituulikeskuksen vaatimissa investoinneissa on mahdollista päästä nopeasti liikkeelle, koska satamalla on jo nyt erinomainen infrastruktuuri ja palveluvalikoima.
“Huoltovarmuuskuljetusten osalta olemme erityisesti nestebulk-tuotteissa jo Länsi-Suomen johtava satama, ja kehitämme jatkuvasti kaikkia muitakin strategiamme mukaisia kuljetussegmenttejä”, Mäkilä sanoo.
Kasvua satama hakee merituulikeskuksesta ja muista uusiutuvan energian hankkeista, kierrätysmateriaaleista, tulevien Nato-tukikohtien tarvitsemista sotilaallisista kuljetuksista sekä perinteisemmistä irtolasti- ja konttiliikenteestä. Merituulikeskuksen investoinnit palvelevat laajemminkin sataman kehitystä.
“Olennaista on motivaatio ja halu toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Me emme kehitä vain satamaa, vaan laajemmin Poria ja koko Satakuntaa.”