Porin ja Raahen yhteinen näkemys merituulivoiman ja -keskusten kehittämisestä

Merituulivoima on Suomen seuraava teollinen mahdollisuus – jota ei ole varaa jättää käyttämättä

Investoimalla merituulivoimaan vahvistetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista energialähteistä epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa. Merituulivoima lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa merkittävästi sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin ja uuden teollisuuden, kuten terästehtaiden ja datakeskusten käyttöön.

Merituulivoiman ympärille syntyvä teollinen arvoketju ja korkean jalostusasteen tuotteet tuovat maahan talouskasvua, työtä ja alueellista elinvoimaa. Esimerkiksi Tahkoluodon edustalle suunniteltujen 40 merituulivoimalan jalustojen rakentamisen työllisyysvaikutus on noin 3500 henkilötyövuotta. Merituulikeskusten syväväylät, raskaat laiturit, kenttäalueet, korjauskyvykkyys sekä tie- ja ratayhteydet palvelevat normaalioloissa merituulivoimaa ja muuta teollisuutta. Häiriötilanteissa sama kapasiteetti tukee myös raskasta logistiikkaa, viranomaisalusten huoltoa, sotilaallista liikkuvuutta ja kriittisen infrastruktuurin korjausvalmiutta.

Merituulivoiman arvoketjun syntyminen Suomeen vaatii aktiivisia toimenpiteitä

Merituulivoiman edistämisen aika on nyt, muuten häviämme kansainvälisille kilpailijoillemme. Jotta merituulivoimahankkeet saadaan käyntiin, alkuvaiheessa tarvitaan julkista tukea satamainfran ja teollisen arvoketjun kehittämiseen ja investointien käynnistämiseen. Yksityiset merituulipuistot ja niitä palveleva yhteinen satamainfrastruktuuri on erotettava toisistaan. Valtion osallistuminen on perustelluinta pitkäikäisessä ja avoimesti hyödynnettävässä infrastruktuurissa, joka palvelee useita hankkeita, teollisuutta ja huoltovarmuutta.

Julkisen tuen tulee käynnistää yksityisiä investointeja, ei korvata niitä. Investointien avulla merituulivoima tulee tulevaisuudessa olemaan markkinaehtoista, kuten maatuulivoimankin osalta on käynyt.

Päätökset merituulivoiman edistämisestä on tehtävä nyt, jotta ensimmäiset merituulivoimakeskukset voivat syntyä 2020-luvun loppupuolella tuomaan talouteen piristystä jo ensi hallituskauden aikana. Ensimmäisiä investointipäätöksiä olisi mahdollista tehdä jo lähivuosina 2028–2029, ja merituulikeskuksilla pitää olla valmius aloittaa toiminta 2030-luvun vaihteessa.

Pori ja Raahe muodostavat ainutlaatuisen satamaparin merituulivoiman kehittämiseen

Merituulivoiman investointituet on järkevää ja taloudellisesti tehokasta kohdistaa niille satamille tai satamaparille, joilla on jo nyt parhaat valmiudet raskaan infran rakentamiseksi. Tämä on ainut keino pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Kaikilla satamilla ei ole edellytyksiä toimia merituulivoimakeskusten mahdollistajina sijaintinsa tai olemassa olevan infran vuoksi. Priorisoiminen tiettyihin satamiin on koko Suomen etu ja siitä on kansallista hyötyä talouskasvun, työpaikkojen, verotulojen, elinvoiman, sähkön hinnan ja kansallisen turvallisuuden muodossa. Eurooppalaisessa vertailussa vastaavanlaisia satamapriorisointeja on tehty muun muassa Ranskassa. Priorisoiduille satamapareille myönnettävän julkisen tuen avulla on mahdollista käynnistää satamainvestoinnit ja muodostaa koordinoidun teollisuuden ja satamien verkoston. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös Saksasta, Tanskasta ja Alankomaista.

Porin ja Raahen satamilla on parhaat edellytykset rakentaa maailmanluokan merituulipuistoja sijaintiensa, olemassa olevien satama-alueiden ja infran, sitoutuneiden kumppaniyritysten, osaamisen ja valmiiden suunnitelmien muodossa. Porin Sata Shipbuildingin Tahkoluodon jääolosuhteisiin suunnitellut merituuliperustukset ja Raahen teräs- ja satamaekosysteemi tarjoavat yhdessä luontevan TKI- ja demonstraatioympäristön merituulivoimaosaamisen kaupallistamiselle. Suomen Hyötytuulen rakentama maailman ensimmäinen jäätyvän meren tuulipuisto Porin Tahkoluodossa on ollut toiminnassa jo vuodesta 2017, sisältäen 11 offshore-tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on n. 45 MW ja vuosituotanto n. 165 GWh.

Hallitusohjelmaan tarvitaan selkeä linja, jolla luodaan pohja merituulivoiman teollisen arvoketjun syntymiseksi Suomeen

1. Porin ja Raahen satamapari valitaan merituulivoimapuistojen pilottikokeiluun

Suomeen rakennetaan vuoteen 2030 mennessä vähintään kaksi toisiaan täydentävää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä merituulikeskusta, jotka muodostavat merituulivoiman kotimaisen teollisen arvoketjun perustan. Pori ja Raahe toimivat ensimmäisenä pilottiparina.

2. Suomeen merituulivoiman satamainfrastruktuurin investointiohjelma

Suomeen perustetaan monivuotinen merituulivoiman satamainfrastruktuurin investointiohjelma, jossa valtion ja EU:n rahoitus yhdistyy satamien, teollisten käyttäjien ja yksityisten sijoittajien rahoitukseen. Tuki tulee kohdentaa yhteiskäyttöiseen infrastruktuuriin avoimin kriteerein ja edellyttää riittävää yksityistä vastinrahoitusta. Näin kyse ei ole yksittäiselle yritykselle myönnettävästä tuesta vaan teollisen markkinan mahdollistamisesta.

3. Merituulivoiman kansallinen osaamisohjelma

Suomeen tarvitaan merituulivoiman osaamisohjelma, joka yhdistää ammatillisen koulutuksen, korkeakoulut, jatkuvan oppimisen ja yritysten koulutustoiminnan. Ohjelma rakentuu olemassa olevan laivanrakennus-, metalli-, sähkö-, rakennus- ja logistiikkaosaamisen varaan.

Lisätiedot