Työministeri Matias Marttisen mukaan merituulivoimalla ja siihen kytkeytyvällä osaamisella on valtavan suuri potentiaali. Porin Merituulikeskus on hänen mukaansa hyvä esimerkki merituulivoiman rakentamiseen tarvittavasta infrasta.
“Suhtaudun optimistisesti merituulivoiman tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää uusiutuvaa energiantuotantoa ja merialueilla tuuliolosuhteet ovat erittäin hyvät. Länsirannikolla Satakunnan ja Pohjanmaan alueet ovat Suomen teollisuusvaltaisinta aluetta, jonne kaavaillaan lisäksi erittäin merkittäviä uusia investointeja”, Marttinen sanoo.
Hallitus on osaltaan tehnyt työtä merituulivoiman toimintaedellytysten parantamiseksi. Verotuksessa ja luvituksessa on edetty, esimerkiksi kiinteistöveroon liittyvä esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa merituulivoimaloiden kiinteistöverotus yhdenmukaisemmaksi maatuulivoimaloiden kanssa.
Marttinen uskoo myös alan teknologisen kehityksen tasaavan merituulivoiman tuotantokustannuksia suhteessa maatuulivoimaan. Tuotannon on tietysti oltava markkinaehtoista.
Merituulivoima seuraavaan hallitusohjelmaan
Marttisen mukaan merituulivoiman tuotannon täytyy olla esillä seuraavassa hallitusohjelmassa. Suomeen on jatkossa tulossa paljon uutta teollista toimintaa, joka vaatii vastinparikseen uutta sähköntuotantoa.
“Tämä ei ole poliittinen valintakysymys, vaan keskeinen kansallinen kysymys. Emme voi Suomena olla hyödyntämättä niitä vahvuustekijöitä joita meillä on. Meillä on maailman ehkä edistynein energiantuotantojärjestelmä ja laadukasta hyvin korkean tason teollista tomintaa. Myös siirtokapasiteetti on kunnossa. Meillä on yksi parhaista ympäristöistä merituulivoiman lisäämiselle.”
Kaksi merituulikeskusta
Marttisen mukaan Suomeen täytyy rakentaa infraa, jolla merituulivoimatuotantoa voidaan käynnistää.
“Se vaatii mielestäni kaksi satamaa ja riittävästi infrastruktuuria satamien yhteyteen tarvittavalle varastoinnille ja kokoonpanolle.”
Satamista Pori ja Raahe ovat jo tehneet hyvää työtä valmiuksiensa rakentamiseksi.
“Länsirannikon infralla voimme palvella laajemminkin Itämeren alueen hankkeita. Merituulikeskuksilla on siten myös merkittävä työllistävä vaikutus. Siksi tämä ei ole vain paikallinen vaan kansallinen kysymys.”
Marttinen tunnistaa kaupunkien ja satamien huolen siitä, että infrainvestoinnit ovat yksittäisille satamayhtiöille liian korkeat. Keskustelua kansallisista tukirakenteista tulee käydä, mutta Marttisen mielestä myös esimerkiksi EU:n CEF-rahoitus voisi soveltua satamien infrarakentamisen liikkellelaittamiseen. CEF tukee mm. liikennehankkeita, esimerkiksi satamia ja sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita.
Merituulivoimaa puoltaakin myös huoltovarmuus. Se liittyy paitsi energiaomavaraisuuteen myös tuulivoiman vaatiman satamainfran kaksoiskäyttöön esimerkiksi raskaan kaluston sotilaskuljetuksissa.
Satakunnan rooli korostuu
Merituulikeskusten kehittyminen vastaa Marttisen ajatusta siitä, miten eritoten länsirannikon satamat tulevat muuttumaan.
“Teollinen tuotanto integroituu satamien yhteyteen, ne muuttuvat perinteisistä raaka-ainesatamista moderneiksi osaamiskeskuksiksi.”
Porilla on Marttisen mielestä vahva etunoja merituulikeskuksen rakentamisessa, mistä on eittämättä etua myös jatkossa. Muutenkin Porin seutu ja koko Satakunta ovat etulyöntiasemassa, sillä alueella on jo merituulivoiman tuotantoa ja historiaa sen rakentamista ja operoinnista.
“Satakunnassa on hyvin paljon mahdollisuuksia olla merituulivoiman ja siihen kytkeytyvän osaamisen edistämisessä mukana. Investointitarpeet ovat mittavat, mutta on myös hyvä, että tavoitteet ovat korkealla. Merituulivoiman arvoketjujen myötä Suomeen voi syntyä paljon uutta työtä ja osaamista.”